​Poikkeustilan rajoitusten rikkomisesta määrätyt sakot, voiko niistä valittaa?

COVID19 poikkeusajan aikana on Espanjassa määrätty kovia sakkoja ja rangaistuksia, mm. yleisen liikkumiskiellon puitteissa. Vaikka kaikki poikkeustilaa säätelevät normit, eivät ilmoita tarkasti sanktiomenettelyistä tai sen kriteereistä, on erilaisia sanktio – ja rangaistusmenettelyjä koskevia prosesseja kirjattu huomattava määrä (870,000 toukokuun alussa). Virkavalta on antanut useita sakkoja, yleisen terveyden suojelemisen nimissä, ilman että sakon saajalle olisi annettu mahdollisuutta selvittää tilannetta, oikaista tekoaan ja lupautua toimia normien puitteissa jatkossa. Tämän johdosta on monta vireillä olevia sanktiomenettelyjä, jotka ovat kyseenalaisia. Poikkeustilanteen aikana, on vaikuttanut siltä että Espanjassa oleskelevalta on vaadittu pitkälti, että hän henkilökohtaisesti selvittää mikä on sallittua ja mikä ei ja toimii sen puitteissa vaikka poikkeustilaa koskevissa normeissa on ilmaantunut puutteita tai tulkinnan varaa. Oli miten oli, niin sakkojen ei tulisi olla automaattisia, vaan hallinnolliset sakot, tulisivat aina noudattaa niille säädeltyjä kriteerejä, josta oikeus sakon tai rangaistuksen asettamiselle annetaan. Sakko, joka on annettu ilman että se täyttää kyseisiä kriteereitä, ja mikäli tekoon ei ole liittynyt muita puolustusta heikentäviä seikkoja, kuten virkavallan väkivaltainen vastustaminen, ovat ne yleisesti kiistanalaisia ja niistä voidaan valittaa. Mikäli, sakko on annettu, jostain teosta mistä normeissa ei ole kieltoa ja/tai mikäli sakkomenetelyssä, ei olla noudatettu kaikkia siihen liittyviä vaatimuksia, on se pääsääntöisesti laiton ja näin ollen mitätön. Sama pätee poikkeustilanteen liittyvien rikosrangaistusten suhteen; mikäli teko ei ole laissa kielletty, eikä siihen liity tahallisuutta tai laiminlyöntiä, niin rikoksen tunnusmerkit eivät täyty. On olemassa lukuisia oikeudenpäätöksiä, joissa sakko on todettu mitättömäksi, koska siinä ei olla noudatettu kaikkia siihen liittyviä kriteereitä. Mainittakoon, että henkilö jolle sakkoa määrätään, tulee myös olla oikeus puolustautua ja saada tietää mistä häntä sakotetaan, jonka mukaan, esim. fase 0 :an aikana automaattisesti määrätty sakko pyörällä ajamisesta voisi usean juristin mukaan olla perusteeton, koska henkilöllä on kenties ollut aikomuksena palata kotiosoitteeseensa, eikä rikkoa yleistä ulkonaliikkumiskieltoa. Lisäksi virkavallan tulisi esittää tarkasti, minkä perusteella sakko annetaan ja varsinkin epäselvissä tilanteissa tehdä ns. ehdotus sanktiolle (propuesta de sanción, jonka tarkoituksena on selvittää täyttääkö teko kyseisen rikkomuksen tunnusmerkit). Toisaalta on tiedotteita, joissa hallitus on ilmoittanut että sakkoja voi antaa sillä perusteella että on ylipäänsä jättänyt huomioimatta poikkeustilanteen sääntöjä, ja perusteltu että virkavallan ei aina tarvitse tehdä ehdotusta sanktiolle ensin.
​
Voiko sakko olla kohtuuton?
Poikkeustilanteen sääntöjen rikkomisesta määrätyt sakot ovat niitä säätelevissä normeissa olleet usein huomattavia, esim. 30,000 euroon saakka kansalaistottelemattomuudesta. Varsinkin, mitä tulee korkeimman mahdollisen sakon määräämiseen, on hallinnon aina huomioitava tilanne kokonaisvaltaisesti, esim. annetaanko maksimisanktio, koska kyse on rikkomuksen uusimisesta, tahallisuudesta, tai onko se aiheuttanut tietyn kriteereiden mukaisen vahingon, joka puoltaa sen suuruutta. Lisäksi sakon saanneilla on oltava oikeus puolustautua, esittää todisteita syyttömyydestään ja rikkomuksen tai prosessin vanhentumisesta. Mikäli määrätty sakko on ns. perusteeton voi siitä pääsääntöisesti valittaa hallintoelimille ja oikeuteen. Poikkeustilan aikana saatujen sanktioiden valitusaikojen umpeutuminen on keskeytetty poikkeustilan ajaksi ja joissakin tapauksissa määräaikoja jatkettu.

​Vastuuvapautuslauseke: Blogikirjoitukset ovat ainoastaan tiedottavia, eivät oikeudellisia neuvoja. Emme ota vastuuta toiminnasta, jotka aloitettu niiden pohjalta.